Renja Hakala
Kouluttaja/koulutusohjaaja: Pentukurssit, arkitottelevaisuus

Olen Renja Hakala, perheenäiti, luokanopettaja, terapiakoirien kouluttaja ja yrittäjä. Pian myös eläintenkouluttaja!
Pienestä pitäen suurimmat kiinnostuksen kohteeni ovat olleet eläimet sekä opettaminen, ja niitä on tullut opiskeltua ja harrastettua monessa muodossa vuosien varrella. Kotonamme on asunut kaikenkarvaisia kavereita, mutta tärkeimmät elämässäni ovat aina olleet hevoset ja koirat. Metsästysrotuisten koiriemme kanssa on tullut kokeiltua jäljestämistä ja noutamista, ja sieltä ollaan pikkuhiljaa eksytty kiitos seurakoirien arkitottelevaisuuteen, agilityyn ja temppujen opettamiseen.
Tällä hetkellä meillä asustaa kaksi havannankoiraa joiden kanssa olen käynyt koira-avusteisen toiminnan sekä koira-avusteisen opetuksen koulutuksen. He työskentelevät siis kanssani alakoulussa antaen motivaatiota ja tukea koulun oppilaille. Teemme myös satunnaisia vierailuja vanhainkoteihin.

Koulutukseltani olen kasvatustieteen maisteri ja opiskelen eläintenkouluttajaksi (ammattitutkinto, kpedu). Olen perustanut luontokoulun ja toiminut siellä 10 vuotta luontokoulunopettajana. Tällä hetkellä pyöritän Suomen Terapiakoirakoulua/Finska Terapihundskolania, ja toimin kouluttajana sekä suomeksi että ruotsiksi eri puolilla Suomea.

Tavoitteeni koulutusohjaajana on auttaa kaikkia koiranomistajia aiemmasta taitotasosta riippumatta luomaan hyvän suhteen koiraansa positiivista vahvistamista käyttäen. Haluan parantaa omistajan ja koiran luottamusta ja kontaktia ja siten saada heille aikaan sujuva arki. Paras palkka minulle on nähdä että sekä koira että omistaja saavat kokea onnistumisen tunteen, ja lähtevät kotiin hyvin mielin!

Mira Granlund
Koulutusohjaaja: rally-toko, toko ja nosework
 
Olen nelikymppinen koiraharrastaja Vaasasta. Meidän perheeseen kuuluu mieheni lisäksi kaksi australianpaimenkoiraurosta, Riksu ja Kiiru sekä mummokissa Ilona.
Ensikosketus koiriin on ollut teini-iässä perhekoiramme Haraldin kautta. Harald oli valtava newfoundlandinkoira ja ihan paras ikinä. Olen myös tutustunut palveluskoiramaailmaan veljeni mukana tuolloin.
Ensimmäinen oma koirani Riksu muutti meille (ja meidän elämän) jouluna 2011. Riksu on hyväsydäminen nallekarhu ja hänen kanssaan on kokeiltu monia eri lajeja. Riksu on suorittanut palveluskoirien käyttäytymiskokeen hyväksytysti sekä kilpaillut tokossa (TK1, Toko avo hyväksytty tulos) ja rallytokossa (RTK1). Riksun kanssa on harrastettu myös palveluskoirien hakua ja jälkeä sekä vähän viestiäkin. Myös nosework on tuttu laji Riksulle. Nykyään Riksu viettää aktiivisen kotikoiran elämää ja touhuaa treeneissä mukana oman voinnin mukaan.

Pieni ja pippurinen Kiiru muutti meille loppukesästä 2017 täyttämään kilpailukoiran paikkaa Riksun tilalle. Tahtoa ja tarmoa täynnä oleva Kiiru on monessa asiassa täysin vastakohta Riksulle, niin tässä oli kehittymisen paikka minulle ohjaajana sekä koiran omistajana. Kiirun kanssa henkinen päälaji on toko, mutta tällä hetkellä keskitymme rally-tokoon. Kiiru on jo käynyt kisakentilläkin ansaiten hyväksytyn tuloksen tokon alokasluokassa ja rallytokosta tittelit RTK1 ja RTK2. Voittajaluokka on tarkoitus korkata keväällä 2021. Kiiru on osallistunut myös noseworkin 1-luokan kokeeseen ansaiten hyväksytyn tuloksen täysillä pisteillä. Kiirun kanssa harrastetaan omaksi iloksi myös palveluskoirin jälkeä sekä muita etsintälajeja.

Itse olen käynyt arkitottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin keväällä 2017 ja kilpailutottelevaisuuskoulutusohjaajakurssin kesällä 2020. Olen myös osallistunut erilaisiin koulutuksiin koirieni kanssa vuosien aikana usean eri lajin tiimoilta. Minulla on myös oikeudet toimia koetoimitsijana palveluskoiralajeissa.

Tavoitteeni on kouluttaa koiria ”elämä edellä” ja ilon kautta. Tahdon koirieni toimivan ensisijaisesti arjessa ja arjen olevan hyvää. Treenit ovat meille harrastus ja aktivointia aktiivisille koirille. Kisaaminen on toki meillä tavoite, mutta samalla se on etuoikeus. Harrastamisen pitää tuoda iloa ja energiaa, eikä sitä tehdä väkipakolla. Palkitsevinta minulle on nähdä iloinen ja innostunut koira, joka tahtoo oppia lisää ja tehdä lisää.
Koulutan Veikarissa pääasiassa rallytokoa. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös tokoa ja noseworkkia. 

Piia Kiuru
Agilityn valmennusryhmä, agilitykoulutukset, hoopers

Olen harrastanut aktiivisesti koirieni kanssa vuosituhannen vaihteesta lähtien, joten minut voi jo luokitella pitkän linjan koiraharrastajaksi.
Silloin kun ensimmäinen koira tuli talouteen hakeuduin agilityn pariin ja sille tielle olen jäänyt. Lajivalikoima on kasvanut vuosien kuluessa ja taloudessa on ollut myös useita eri rotuja.
Harrastusurani aloitin kääpiösnautserin kanssa, jota seurasi rotuina espanjanvesikoira ja newfoundlandinkoira. Tällä hetkellä tunnen paimenkoirat eniten omakseni ja harrastuskaverina onkin lyhytkarvainen pyreneittenpaimenkoira.

Vuosien saatossa olen treenannut agilityn lisäksi lukuisia muita lajeja, joista voisi mainita ainakin tokon, pk-haun ja vesipelastuksen. Kokeisiin ja kilpailuhin olen osallistunut agilityssä, tokossa, vepessä ja rally-tokossa. Valioksi asti olen koirieni kanssa harrastanut agilityn ja tokon puolella. Viime vuosina olen kilpaillut hieman vähemmän kuin aktiivisimpina vuosina.

Ammatiltani olen toimintaterapeutti ja työskentelen aikuispsykiatrian parissa. Olen erikoistunut koira-avusteiseen toimintaterapiaan ja yleisestikin eläinavusteisten kuntoutusmenetelmien edistäminen on lähellä sydäntäni. Vuodesta 2014 lähtien minulla on ollut koiria virallisina työkavereina.
Koirien terapiakäyttöön uppoutuminen on muokannut myös arvomaailmaani koirankouluttajana alleviivaten koiran ja ohjaajan hyvän suhteen, sujuvan kommunikoinnin ja keskinäisen luottamuksen tärkeyttä.

Olen kouluttanut vuosien kuluessa agilityn lisäksi tokoa ja vepeä. Veikarissa olen kouluttanut vepeä pari talvikautta ja agilityä heti Veikarin alkumetreistä lähtien. Kouluttajana minulle on tärkeätä, että asiat tehdään huolellisesti, ollaan johdonmukaisia ja perustaidot opetetaan vahvoiksi.
Koulutettavien kanssa pohdin myös mielelläni yksityiskohtia ja ratkon mahdollisia ongelmia.
Pyrin siihen, että jokainen koulutettava pystyy osallistumaan treeneihin oman taitotasonsa mukaan. Kuitenkin niin, että harjoitukset tarjoavat myös sopivasti haastetta, jotta taitojen kasvattaminen on mahdollista.
Kouluttaessani pyrin siihen, että treeneistä voi lähteä kotiin hyvällä mielellä ja kokea olevansa taas askeleen lähempänä omia tavoitteitaan.